Pienen pieni ketunpoika valkoinen tupsu hännässään taapersi metsätien laidan heinikossa eilen torstaina 25.6 matkallani Ratsutaipaleelle.
Mitä minun tulee tehdä? pikku prinssi kysyi. - Sinun täytyy olla hyvin kärsivällinen, kettu vastasi. Ensin istuudut ruohikkoon, noin, vähän etäälle minusta. Minä tarkastelen sinua, etkä sinä puhu mitään. Väärinkäsitykset johtuvat aina sanoista. Mutta päivä päivältä voit istuutua vähän lähemmäksi...
En puhunut mitään, mutta kameraa esiin kaivaessani repolainen luikki pakoon. Väärinkäsitykset johtuvat aina sanoista - kertooko kamera enemmän kuin tuhat sanaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kannattaa pitää kamera muutamassa sekunnissa käsille saatavana ja laukaisuvalmiiksi kytkettävän (virta tulee digikameraan 1-3 sek:ssa). :-)
VastaaPoistaNähtiin 28/1 "Koskin" sanan ja rukouksen illassa, vaikkei ketuista ollutkaan kysymys. Muuten näin viime vuonna kettuja enemmän kuin koskaan vuodessa, ainakin 6 kertaa (mm. Yyterissä kahdesti) - lähin juoksi kotikadun poikki autoni edestä ja toisen kerran illalla pihan halki.
Ketut ovat - kuten rakkaat kissatkin - toisaalta pienpetoja. Kettu voi olla myös aika 'ketku'. :-)
Kaikki ei-toivotut, pahoiksi mielletyt asiat kertovat, että evolutionistisessa maailmassamme on 'virhe', ristiriita ja epätäydellisyys. ”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta.” ”Jumala on lukinnut kaikki tottelemattomuuteen, jotta Hän osoittaisi kaikille laupeutta” (Rm 11,32, AS-käännös).
Tuo virhe poistuu uskoni mukaan vasta Ihmisen Pojan paruusian jälkeen. Mutta 'kaikki on Hänestä, joka meitä kutsuu ja on antanut itsensä meidän edestämme'. 'Kaiken voimme Hänessä' ja 'kaikki vaikuttaa Jumalaa rakastavien parhaaksi'.
Monesta ihmisestä elämä vain on pelottavaa, kauheaa ja sietämätöntä. Ergo fiat charitas et fiat iustitia (siis tulkoon, toteutukoon rakkaus ja vanhurskaus - niin kuin kerran valo tuli –
“dixitque Deus fiat lux et facta est lux”.
Arto Saarinen
VALKEAKOSKI
+35835849741